JÄLJET HIEKASSA

 

HIEKKA JÄTÖS

 

Pihassa oli korkea kasa hiekasta tehtyä jätöstä. Alta maasta tulee reikä, ja päällä on tämä kasa. Omituista! Ei meillä pitäisi olla näin isoja matoja, jotka tekevät noin isoja hiekka läjiä. 

LASKETTELEVAT PÖYDÄT

Lapissa pöydät ja tuolitkin laskevat rinnettä alaspäin. Tosin hiekalla ei taida sukset pahemmin luistaa.

JÄLJET HIEKASSA

                                                   Jokin lintu on vaappunut tästä.

HIIHTÄMÄSSÄ

Hiihtäminen oli tosi vähäistä, tänä talvena.
Lähdettiin helpompiin maastoihin hiihtelemään ja katselemaan jälkiä.

Anhavan parkkipaikka oli tupaten täynnä autoja.
 Hiihtomajan ovi aukesi tiuhaan, kun janoiset hiihtäjät, astuivat sisään majaan.

Nuotiopaikka savuaa.
 Ihmisiä on ollut paistamassa makkaraa. Harmi kun ei tullut otettua makkaraa mukaan!

Hanget on täynnä eläinten ja lintujen jälkiä.
Hiirien jälkiä piisaa.
Ketun jäljet menevät hangella suorana jonona, useammassa paikassa.

Isojalkaisten pupujussien, harottava varpaisia lumijälkiä näkyy tiuhaan metsikössä.

Meidän miesten hiihtotyyliä.

Heidän kahdet erilaiset pitopohja- sukset pelasivat hienosti. Kun taas minun voideltavat sukset, tökkivät jatkuvasti. Voitelu ei ihan onnistunut. Miksiköhän?

Kettu repolainen on kuono maassa etsinyt jotakin, kun on niin mutkittelevat jäljetä. Olisikohan etsinyt hiiriä?

Joka paikassa kaadetaan metsää. Niin myös tässä kohtaa, harmittaa kun myvä mustikkapaikka meni siinä.

Tien toisella puolella, on isot soranottopaikat.
 Kuorma-autot kuljettavat päivisin valtavat määrät hiekkaa, pois tältä alueelta.
Täältä on kadonnut vuosien saatossa, useampikin hiekkainen nyppylä, ihmisten tarpeisiin.